Manne Troms Kraft čielggada ođđa fápmobuvttadanvejolašvuođaid Romssa fylkkas?
Norgga eiseválddit leat mearridan ahte Norgga dállodoalut ja fitnodagat galget geahpidit dálkkádatluoitimiid 55 proseanttain ovdal 2030. Olahan dihte dán mihttomeari fertet mii lonuhit fossiilla boaldámušaide dego oljju, gássa, bensiinna ja diesela energiijain mii buvttaduvvo ođasmahtti gálduin. Romssas mii buvttadit ođasmahtti energiija čáhcefámuin ja bieggafámuin gáttis, muhto mii eat buvttat nu ollu fámu go mii dárbbašuvvo gokčat fápmojearu go ealáhusat galget nuppástuhttit doaimmaset. Dan dihte lea dárbu hukset ođđa fápmobuvttadeami vai gokčá ođasmahttielrávnnje dárbbu mii fitnodagain lea.
Troms Kraft bargá lasihit fápmobuvttadeami ja effeavtta stuorámus čáhcefápmorusttegiin mat mis leat Romssa fylkkas, muhto dát akto ii nagot gokčat dan lassánan fápmodárbbu mii lea. Dan dihte lea dárbbašlaš čielggadit makkár vejolašvuođat leat hukset bieggafámu gáddái. Kárten man mii leat čađahan čájeha ahte leat dušše moadde guovllu Romssas mat teknihkalaččat leat heivvolaččat bieggafápmui. Troms Kraft háliida čielggadit dáid guovlluid vai diehtit leat go heivvolaš huksenbáikkit maŋŋel go areálaid geavaheapmi ja váikkuhusat dákkár huksemis lea bures čielggaduvvon. Vuosttaš lávki dán barggus lea čađahit ovdaguorahallama das movt livččii bieggafápmu Báhccavuonas.
Bieggafápmu Báhccavuonas ovdaguorahallama bargojoavku
Troms Kraft áigu ovttasráđiid Báhccavuona suohkaniin bovdet relevánta berošteaddjijoavkkuid searvat Bieggafápmu Báhccavuonas bargojovkui. Dábálaččat leat dákkár bargojoavkkus álbmotválljejuvvon áirasat, Báhccavuona suohkana hálddahusbargit, eananeaiggádiid ovddasteaddjit, orohagat, ealáhussearvi, suodjalus ja joavkkut/searvvit geat Báhccavuona suohkanis ovddastit ovdamearkka dihte bivddu ja guolásteami, meahcásteami, mátkeealáhusa, bartaeaiggádiid, giliservviid ja nu ain. Báhccavuona suohkan cavgila makkár berošteaddjijoavkkut berrejit searvat bargojovkui. Váldo oktavuohta vejolaš oassálastiiguin ja sis jerrojuvvo háliidit go searvat.
Bieggafápmu Báhccavuonas ovdaguorahallama ovdánanplána
Mii leat ráhkadan vejolaš ovdánanplána Bieggafápmu Báhccavuonas ovdaguorahallamii. Dan oainnát dás vuollelis. Ovdánanplána ii leat loahpalaččat mearriduvvon ja sáhttá rievdat.
2024 ođđajagimánu:
- Báhccavuona suohkanstivrii orienteren
- Gulahallančoahkkin Meavki/Stuoranjárga orohagain
- Gulahallančoahkkin Omasvári ja Stupefjellet eananeaiggádiiguin
- Rabas čoahkkin Eliasnjárgga skuvllas
2024 guovvamánu:
- Álggahit ovdaguorahallama Bieggafápmu Báhccavuonas
- Válljet ovdaguorahallama bargojoavkku
2024 njukčamánu:
- Oppstart forstudie Vindkraft Balsfjord
- Bieggafápmu Báhccavuonas álbmotčoahkkin
2024 cuoŋománu – miessemánu:
2024 geassemánu:
Konsešuvdnaproseassa ja guovllureguleren
Formála konsešuvdnaproseassa ja guovllureguleren lea viiddis proseassa mii ádjána máŋga jagi. Dat mii álggos dáhpáhuvvá formála proseassas lea ahte mearriduvvo ahte čađahuvvo Bieggafápmu Omasvárrái ja Strupfjellet váikkuhanguorahallanprográmma (KU-prográmma). Dasto go KU-prográmma lea mearriduvvon de galget bieggafámu váikkuhusat vuđolaččat guorahallot. Dábálaččat ádjána sullii 2-3 jagi ovdal go dát bargu lea čađahuvvon. Go váikkuhusat leat čielgan de sáhttá Báhccavuona suohkanstivra mearridit háliidit go sii bieggafámu Omasvárrái ja Strupefjelletii. Lea vurdojuvvon ahte diet dáhpáhuvašii 2026-2027, veháš dan duohken movt váikkuhanguorahallan ja suohkana plánameannudeapmi ovdána.
Jus Báhccavuona suohkan mearrida ahte áigu reguleret Omasvári ja Strupfjellet guovllu bieggafápmui de NVE meannuda Troms Kraft konsešuvdnaohcamuša. Čađahuvvon váikkuhanguorahallan lea vuođđun maid dan árvvoštallamis. NVE ii meannut konsešuvdnaohcamuša jus suohkanstivra dadjá ahte eai áiggo reguleret guovllu bieggafápmui. Lea vurdojuvvon ahte konsešuvdnaohcamuš sáhttá meannuduvvot 2028-2029, jus fal Báhccavuona suohkan áigu bieggafámu guvlui.