Ruoná lotnahuvvan gáibida Davvi-Norgga ealáhusain nana nuppástuhttima daid boahttevaš logi jagiin. Guolástanealáhus galgá geahpedit dálkkádatgássaid luoitima 50 proseanttain jagi 2030 rádjai. Vai dán olahivččii fertejit šárkkat geavahišgoahtit báhtterelektralaš dahje hydrogenajođihuvvon fámuid, ja ammoniahkka fas orro heivemin boaldámuššan stuorra, mearrajohtti fatnasiidda.
Eaŋkilis rehkenastin dasa man olu energiija dárbbašit buot badjel 11 mehtera fatnasat mat finadit Romssa gávpogis ovtta jagis, čájeha ahte dáid fatnasiin lea jagis energiijadárbu mii vástida sullii 6 TWh elektralaš fámu. Dušše dát dahká dan fápmobadjebáhcaga mii mis dál lea Davvi-Norggas. Diehtit dange ahte maiddái fievrrideapmi nannámis ja mearas, mátkkoštanealáhus ja priváhtabiilavuoddjit maiddái galget boahttevaš jagiid heaitit fossiila boaldámušain. Olbmot ja ealáhusat davvin dárbbašit danne sakka olu eanet ođasmahtti fámu, jus eat galggaš fertet oastit divrras elrávnnji olgoriikkas.
Romssas ja Finnmárkkus leat gitta 1960-logu rájes huksen čáhcefápmorusttegiid mat min viesuide sihkkarastet čuovgga ja lieggasa. Ealáhusat leat dasa lassin fidnen dan fámu maid dárbbašit lassi bargosajiide ja daid dávviriidda mat mis dál leat.
2022:s lea min regiovnnas nannáma bieggafámus buoremus vejolašvuođat buvttadit hálbbes, ođasmahtti fámu. Bieggafápmu, oktan čáhcefámuin, lea birgetmeahttun ovttastupmi. Biekka bosodettiin sáhttit váriin seastit čázi, ja energiija lea goalkebeivviide dasttán čáhcemagasiinnain. Bieggafápmu galgá dáhkidit ahte Davvi-Norgga ássiin ja fitnodagain lea doarvái elrávdnji fidnemis boahttevuođasge. Lassi fápmobuvttadeapmi mielddisbuktá min regiovdnii vejolašvuođaid ođđa industriijafitnodagaide, ođđa bargosajiide ja lassi árvohuksemii.
Máŋggas evttohit ahte galggašii ođasmahttit dála čáhcefámu lasihan dihtii fápmobuvttadeami Davvi-Norggas. Dás gal lea potensiála, muhto ráddjejuvvon. Dat čáhcefápmorusttegat mat dál leat buvttadeamen, leat bures máŧasdollojuvvon ja optimaliserejuvvon olahan dihtii eanemus vejolaš beavttu dan čázis mii márrá turbiinnaid čađa. Lasihan dihtii čáhcefápmobuvttadeami fertet jođihit eanet čázi dálá magasiinnaide. Dát lea doaibma maid áigut árvvoštallat go riikaoassái leat sihkkarastimin eanet ođasmahtti fámu.
Muhto ádjána lasihit fápmobuvttadeami. Ovdal go sáhttá nannáma atnit bieggafápmorusttegii, de galget gielddastivrrat, boazodoallu, eanaeaiggádat ja buohkat geain lea beroštupmi dáid guoski guovlluide, oažžut vejolašvuođa váikkuhit mearrádusa, ja dahkat dan buot buoremusa. Dasa gáibiduvvojit buorit proseassat, maidda beroštusjoavkkut besset searvat.
Min čoahkkimiidda Omasvuona, Gáivuona, Ráissa ja Návuona gielddaiguin leat bovden gielddaid searvat Davvi-Romssa čáhcefápmobuvttadeami ja industriijaovdánahttima vejolašvuođadutkosii. Davvi-Romssas leat olu dat buoremus bieggaresurssat mat leat Romssa fylkkas. Vejolašvuođadutkosa bokte galgat, ovttas gielddaiguin, boazodoaluin, eanaeaiggádiiguin ja ássiiguin, gávnnahit ahte leago vejolaš atnit dáid luonddufámuid fámu buvttadeapmái, dan láhkai ahte dan sáhttet dohkkehit sii geat gielddain ásset ja geavahit beaivválaččat dáid guovlluid.
Gáivuona ja Ráissa gielda leat miehtan searvat bargui, ja Omasvuona ja Návuona gielddat váldet beali searvama hárrái maŋŋil luomu.
Troms Kraftas ja Ymberis mii diehtit ahte lea váttis oažžut dohkkeheami hukset bieggafápmodoaimmahagaid daid guovlluin mat adnojit boazodollui, meahcceguohtumii, olgoáibmodoaimmaide ja bivdui. Muhto doaivut ja jáhkkit ahte gulahallamiin báikegottiiguin, olahivččiimet čovdojumiid maid sáhtášii dohkkehit.
Osiid dan elektralaš fámus maid boahttevuođas áigut buvttadit, sáhttit konverteret buhtes elektralaš rávnnjis hydrogenii ja ammoniahkkii – boaldámuššan maid guollefatnasat ja guorbmebiillat sáhttet deavdit táŋkii. Dát buvttadeapmi berrešii nu guhkás go vejolaš leat daid guovlluin gos fápmu buvttaduvvo. Dalle eat dárbbaš hukset ođđa fápmolinnjáid fievrridan dihtii fámu guhkes gaskkaid.
Vejolašvuođadutkkus galgá danne velá čielggadit vejolašvuođaid hukset ovtta dahje moadde hydrogenafabrihka Davvi-Romsii. Troms Kraft lea juo Klumbávuonas áŋgiruššagoahtán hydrogena ovdii, mii galgá skáhppot hydrogena fanasjohtolahkii ja oktalaš sáhttui Nordlánddas. Dát áŋgiruššan oaččui ráđđehusas gieskat 150 miljon ruvdnosaš doarjaga.
Dasa lassin guorahallat leago vejolaš buvttadit hydrogena ja ammoniahka Grøtsund hápman- ja industriijaguovllus Romssa gávpogis Fakken ja Nordlys bieggafápmorusttega fámu vuođul. Dađis lassána dárbu hydrogenii, ja min riikaoasis ferte hukset eanet hydrogenafabrihkaid. Jus Davvi-Romssas sáhtášii dákkár industriijaovdánemiin bargagoahtit, ja buvttadit hydrogena nu olu go sáhttá, de dušše dan geažil soaittášii gitta 120 industriijabargosaji cegget, sorjavaš das man olu elektralaš fámu lea vejolaš buvttadit.
Bieggafápmorusttegiid ja hydrogenafabrihkka huksemat gal gáibidit máŋggaid miljárddaid ovddas investeremiid Davvi-Romssas. Jus dáid rusttegiid bijašii doibmii, de isitgielddain šattašedje lassi bargosajit ja viehka olu sisaboađut opmodatvearuin ja buvttadandivadiin. Lassin dan leat oalgeváikkuhusat gálvvuid ja bálvalusaid oastimis Davvi-Romssa ealáhusain daid jagiid go lea huksemin, ja doaibmamuttus.
Boazodoalliide ja eanaeaiggádiidda maiddái buhtaduvvo huksemiid vahágiid ovddas. Dasa lassin Troms Kraft ja Ymber fitnet máhcahuvvo báikegottiide min almmolaš oamasteami bokte.
Troms Kraft lea ságastallagoahtán Davvi-Romssa gielddaiguin, eanaeaiggádiiguin ja orohagaiguin. Luomu maŋŋil bovdet eanebuid mielde dán bargui. Min mihttomearrin lea ahte ovttas galgat árvvoštallat ahte leago vejolaš oažžut áigái bieggafápmobuvttadeami ja industriijaovdáneami Davvi-Romssa njeallje gielddain. Go vejolašvuođadutkkus lea gárvvis, de lea gielddain maŋimuš sátni mearrádussii ahte galgat go joatkit váikkuhusčielggademiin, ja dasto konsešuvnna ohcamiin.
Doaivumis gávnnahivččiimet ovttas ahte leago dát vejolaš.
Semming Semmingsen, Troms Kraft AS konseardnahoavda
Erling S. Martinsen, Ymber AS hál. dir.